Hantshakanniemi — TopKar

Топонимы

Hantshakanniemi (фин.)

TopKar ID: 65183

Северное Приладожье Вернуться к списку История изменений

Другие названия: Huttula (фин.)

Вид объекта: поселение

Регион, район, поселение: Республика Карелия, Суоярвский район,

Регион, район, сельсовет, поселение I пол. ХХ в.: Приладожская Карелия (Viipurin lääni, Kuopion lääni), Salmin kihlakunta, Suojärvi, Hantshakanniemi

Территория бытования: Северное Приладожье

Основная информация: Huttulan kylä sijainti Suojärven länsirannalla. Siinä kohtaa rantaa niemekkeet nuodostavat nahtšakon, eli ikään kuin kaksihaaraisen niemen, mistä kylän vanha nimi Hantšakanniemi luultavasti johtuu.
Kylän tšasouna oli Savinaisten agjalla ja pyhitetty ylienkeli Mikaelin muistolle. Kylän praašniekka eli pruazn'iekka, kuten se karjalan kielellä kirjoitetaan, oli Mihailanpäivä eli ylimmäisen enkelin Mikaelin päivä 8.marraskuuta.
Hantšakanniemi asutettiin 1700-luvun alussa Pohjan sodan jälkeen, ja koko vuosisadan ajan kylässä oli vain yksi talo. Talojen lukumäärä kasvoi hiljalleen 1800-luvun ajan ja oli 1900-luvulle tultaessa kymmynen. Sodan alkaessa 1939 kylään jäi 49 kotia.
Ivan Parfentinpojan (s. 1785) pojanpojan Semen Kuismanpojan (s. 1852) leski tunnettiin kylässä Hurtseva-nimisenä, ja hänen poikansa oli Domenti Hursti (s. 1880). Parfenti Petrinpojan Osippa-nimisen pojan (s. 1857) oli sukunimeltään Pässistä, myöhemmin Päivärinnettä.
1800-luvun puolivälissä kylässä eli myös Karhu-Karhunen-Laakso - suvun esi-isä Mihail Bogdanpoika (s. 1813).
Grifori Iljanpoika Norppa muutti perheineen Hukkalasta, samoin Dimitri (s. 1853) ja Ilja Alekseinpoika (s. 1865) Sorsa. Sinne juontavat myös Vasili Jevlammenpoika Jeulosen (s. 1848) juuret.

Язык происхождения: прибалтийско-финские

Упоминания в источниках:

  1. Hantshakanniemi // Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 5. Viipurin lääni. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1923.
  2. Hantšakanniemi eli Huttula // Omal Mual Vierahal Mual, Suojärven historia 3, Tapio Hämynen, Suojärvi, 2011, s. 208-209