Salonkylä — TopKar

Toponyms

Geotype: inhabited place

Region, district, settlement: Republic of Karelia, Suoyarvsky District,

Region, district, selsovet, settlement (early 20th century): Vyborg and Kuopio Provinces, Salmi County, Suojärvi, Salonkylä

Ethnos territory: Northern Ladoga

Main information: Kylä sijaitsi Salonjärvessä olevassa Salonsaaressa, josta asutus levisi myöhemmin Salonjärven ympärille livilään, Salonsalmeen ja isojaon seurauksena Lemilahteen, Taivalvaaraan
ja saaren eteläpäähän Kontielahteen. Kaukaisin kylänosa oli Hätälampi noin 15 kilometria kylän keskustasta länteen. Salonsaarella sijaitsivat tsasouna, kalmisto, koulu, kauppa ja posti. Kylä oli asuttu jo vuonna 1585, ja 1600- ja 1700-luvuilla saaressa oli noin kymmenkunta taloa. 1800-luvun kartassa taloja oli 13, jotka tuolloin kaikki olivat vielä Salonsaaressa. Vuonna 1939 kylässä oli 84 taloa.
Salonkylän vanha tšasouna sijaitsi Salonsaaressa, järven rannalla vanhassa kalmistossa. Kalmisto saatettiin ottaa käyttöön jo 1580-luvulla, jolloin kylässä oli asutusta. Vanha tšasouna paloi päasiäisyönä 1884 ja uusi tšasouna rakennettin mäelle rantakalmiston yläpuolelle. Salonkylän tšasouna oli pyhitetty Pyhän Nikolaoksen muistolle eli Miikkulalle ja kylän raasniekat olivat kevät-Miikkula 9. toukokuuta ja syys-Miikkula 6. joulukuuta.
Salonkylä sai kansakoulun 1895 ja uusi koulu-talo valmistui 1910. Venäläinen yksiluokkainen ministerikoulu aloitti kylässä 1914 vuokrahuoneissa. Useat Salonkylän suvut asuivat alueella jo
1720-luvulla. Tuolloin eli kylässä mm. Reittujen, Kelojen ja Tsikkosten esi-isä Feodor Ivaninpoika (s.1670) poikansa Onoin (s.1714) (Ananej, Anisim, Anufri) kanssa. Anisimin pojanpojan Jelisei Vasilin-pojan (s.1760) jälkeläiset asuivat Hätälammen koillisrannalla ja olivat sukunimeltään Tsiikkosia, myöhemmin Siikkosia. Jelisein Vasili-nimisellä pojalla
(s. 1795) esiintyy 1870-luvulla sukunimi Pitko (Pitkänen). Jeliseillä oli kaksi Ivan-nimistä veljeä. Ivan Vasilinpoika (s.1765) vanhemman Arest-nimisen pojan (s.1792) jälkeläisist osa käytti Kelo-nimeä ja osa Reittu-sukunimeä. Ivan Vasilinpoika (s.1768) nuoremman pojan Grigorin (s. 802) vävyksi muutti kylään Aleksei Vasilinpoika Savinainen (s.1822) Ilomantsista vuonna 1845 ja jokunen vuosi myöhemmin saapui hänen veljensä Ivan Vasilinpoika Savinainen (s.1833), joka käytti myös nimeä Tšuma [Omal mual, 260-262].

Language of origin: Baltic-Finnish

Popular interpretation, legends: Aikaisemmin Salonkylää kutsuttiin Saloksi, joka tarkoittaa metsäistä saarta.

Mentions in sources:

  1. Salå // Käkisalmen läänin maakirja 1618 // История Карелии XVI-XVII вв. В документах / Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600-luvulta. Петрозаводск – Йоенсуу. 1987 С. 284–387., s. 361
  2. Salo By // Kexholms läns Jordebok 1631. Kexholms Nårre Lähn // История Карелии XVI-XVII вв. В документах / Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600-luvulta. Петрозаводск – Йоенсуу. 1987 С. 388–568., s. 517
  3. Saloma Kylä, Salona // Käkisalmen läänin maakirja vuodelta 1637. Käkisalmen pohjoisen läänin arvioluettelo (ruotsinkielinen osa) //Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600-luvuilta II. Joensuu, 1991., s. 164
  4. Salonkylä // Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 5. Viipurin lääni. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1923.
  5. Salonkylä // Karjalan kartat 1930. https://www.karjalankartat.fi/
  6. Salonkylä // Nissilä Viljo. Suomen Karjalan nimistö. Joensuu, 1975
  7. Salonkylä // Omal Mual Vierahal Mual, Suojärven historia 3, Tapio Hämynen, Suojärvi, 2011, s. 260-262

Structure

  1. kylä (Прибалтийско-финские детерминанты)